Kesän satoa

On lokakuun loppu, ensilumi on maassa (yllättävän aikaisin) ja kesä tuntuu jo kaukaisuudelta. Mietin mennyttä kesää ja sen fyysistä ja henkistä satoa…

Kuukausi sitten sunnuntaina 26. syyskuuta paikallinen kyläyhdistys järjesti Warjakka Puutarhalla sadonkorjuujuhlan. Koronarajoituksia rokotuskattavuuden myötä oli Oulussa alettu pikku hiljaa purkamaan ja ihmiset osallistui kyläyhdistyksen juhlaan noin 100 vierasta – hurjasti odotettua enemmän. Osallistujien määrä yllätti sekä järjestäjät että vieraat. Warjakka Puutarha on 2019 perustettu ja siellä on vasta muutamia kertoja ehditty järjestämään tapahtumia ja nekin on toteutettu koronapandemian rajoittaessa toimintaa. Sadonkorjuujuhlassa tarjoiltiin kotitekoista hernekeittoa ja puutarhalla paistettuja lättyjä. Taustalla soi musiikki ja välillä osallistuimme yhteislauluun. Esittelimme myös Warjakka AR virtuaalimuseota ja -galleriaa sekä Keho on dacha -hanketta. Ehdottomana vetonaulana oli Linnunradan tilan sympaattiset alpakat. Juhla oli kaikin puolin onnistunut. Tapahtumassa oli ihanan rento ja iloinen tunnelma. Siellä oli helppo aloittaa keskustelu tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Ihmiset olivat selvästikin tulleet olemaan yhdessä ja nauttimaan.

Minulle jäi tapahtumasta vahva tunne siitä, että paikallinen yhteisö oli alkanut tunnistamaan Warjakka Puutarhan ympäristönä, jossa tapahtuu yhteisöllistä ja taiteellista toimintaa. Warjakka Puutarhasta oli selvästikin tullut eri ikäisten kokoontumispaikka. Tämä ei ole aikaisemmin ollut näin. On ilmiselvää, että taiteen ja yhteisöllisen toiminnan avulla voi koreografioida tilan käyttöä ja yhteisön käyttäytymistä. Vielä muutama vuosi sitten kivijalat olivat metsän katveessa ja unohduksissa. Sinne poikkesi vain joitakin ohikulkijoita ja koiran ulkoiluttajia. Kukaan ei oikein tiennyt, mitä tehdä tälle alueelle. Taiteen avulla olemme aloittaneet kuvittelemaan ja luomaan entisten työläisten perustuksille uusia mahdollisuuksia.

Havainnot yhteisön mukaan tulemisesta ovat parasta satoa menneen kesän pitkäjänteiselle taiteelliselle työskentelylle. Tämä näkyi molemmissa paikoissa Warjakka Puutarhalla ja Kalinushki dacha-kylässä. Monella tapaa aloin huomaamaan yhtäläisyyksiä puutarhanhoidon ja yhteisöllisyyden kehittämisen välillä. Usein huomasin etsiväni uusia tapoja lähestyä yhteisöllistä toimintaa puutarhanhoidon näkökulmasta ja sen tuomien mielikuvien avulla. Mietin, kuinka luoda yhteisöllisyydelle muheva alusta, jonne kylvää aitoja kohtaamisen siemeniä. Entä kuinka ravita orastavaa yhteisöllisyyttä, jotta siitä kasvaisi vahva ja rönsyilevä sato? Tekemisen hyvä ajoitus sekä kärsivällinen odottaminen tuntuvat olevan myös olennaisia osa yhteisöllisyyden kasvattamisessa samoin kuin puutarhanhoidossa.

Olen innoissani ensimmäisen kesän ‘tuloksesta’. Tästä on hyvä jatkaa ensi vuonna.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: